Kisa kalastettiin kahdella erillisellä lammella. Vesi oli huomattavasti kirkkaampaa kuin kotimaan suolampikisoissa, joka mahdollisti osaltaan esim. buzzer-kalastuksen paremmin. Harjoituksien toisena päivänä satoi, mutta muuten kisaan valmistautuminen ja itse kisa käytiin poutasäässä. Isomman haasteen toi tuuli, joka oli paikoin todella voimakasta tasaisessa maastossa. Ihon palamiselta ei myöskään vältytty, kun ensimmäisenä treenipäivänä aurinko paistoi reilusti.
Kisakeskuksen yhteyteen kerääntyi viikonlopun aikana myös runsaasti eri kalastustarvikkeiden myyjiä esittelemään tulevan kauden uutuuksia. Näistä lähti myös suomalaisten mukaan useita uusia sidontateknisiä kikkoja, joita tullaan varmasti pienellä viiveellä näkemään myös Suomessa.
Kohdekalat
Kisa voitettiin puhtaasti kirjolohella. Sain harjoituksissa myös taimenen ja kultalohen. (golden trout) Taisteluparina toimineet puolalaiset saivat kisassa myös karpin, mutta sitä ei laskettu kisakalaksi. Kisalammessa nähtiin myös mm. sampi, mutta sekään ei ollut kisakala. Joka tapauksessa varsin eksoottinen kokemus meille suomalaisille.
Kalastustekniikat
Kilpailussa kalastettiin kahdeksan kertaa 45 min. jaksot, joten joukkuekaveri Joonaksen kanssa pystyimme kalastamaan yhden jakson aikana useilla eri tekniikoilla. Kisassa menestymiseen vaadittiin erityistä herkkyyttä hakea jokaiselle poolille ja hetkelle juuri se sopivin tapa löytää kaloja. Uskoakseni tilannetaju yhdistettynä erilaisiin tekniikoihin oli eniten ratkaisevassa roolissa sen suhteen, ketkä pärjäsivät ja ketkä eivät. Toisin siis kuin Suomessa, jossa aika ajoin yksittäisen kisan saattaa voittaa kalastamalla samalla tekniikalla kisan alusta loppuun.
Joukkueemme onnistui saamaan kaloja mm. ghost tip-siimoilla ja nymfeillä, äärimmäisen nopeatempoisella roly polylla ja booby-perhoilla, pohjaan upotetulla “ootto-ongella” ja FAB:eilla sekä pintasiimalla uitetuilla buzzereilla. Selkeänä puutteena oli taitamattomuus hyödyntää bung-tekniikkaa, jossa paikalliset olivat suomalaisia selkeästi edellä.
Yhteistä kaikissa vaiheissa kisaa oli se, että heittopituudet piti olla jatkuvasti maximissa ja mielellään muutaman metrin pidempiä, kuin muilla ympärillä olevilla joukkueilla. Pääasiassa yliolan heitoilla pärjäsi, mutta taitavimmat heittäjät haastoivat heittopituuksillaan muita ns. italialaisella alaheitolla.
Erityisenä huomiona nostaisin sen, että paikalliset käyttivät todella pitkiä haaveja. Pitkästä haavista oli etua, kun perukkeiden ja vapojen pituudet kasvoivat pidemmiksi kuin kotimaassa. Tämä myös nopeutti kalojen vapauttamista, kun väsyttämiseen ei tarvinnut käyttää niin paljoa aikaa. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon myös Suomessa, jossa haavien pituutta on rajoitettu.
Lisäksi kilpailijoilla näki kaikilla käytössä vapatelineitä, joista isoimmat kannattelivat jopa 8 vapaa kerralla. Suomalaisjoukkueet varustautuivat kilpailuun noin neljällä vavalla per kalastaja.
Perhot
Yksittäisinä perhoina ansaitsevat tulla mainituksi erilaiset variaatiot buzzereista, boobyista, FAB:eista, blobeista, liitseistä ja diawl bacheista. Myös erilaisia tinseleitä näkyi käytettävän kisassa, mutta nämä eivät tuottaneet joukkueellemme tulosta. Perhoja oleellisempaa oli löytää oikea tekniikka ja siima kulloiseenkin tilanteeseen.
