sunnuntai 25. joulukuuta 2011
torstai 6. lokakuuta 2011
Gotlannin reissu kuumottaa
Viime talvi kului intohimoisen perhokalastajan kannalta tappavan hitaasti. Varsinkin, kun pilkkiminen ei ole ainakaan toistaiseksi juurikaan kiinnostanut. Päätimme Vesan kanssa yhteistuumin, ettei sama tilanne saisi enää toistua. Varasimmekin matkapaketin Gotlantiin jo aikaisin kesällä kotimaiselta Fishmaster -yritykseltä.
Tarkoitus on lähteä marras-joulukuun vaihteessa viikon reissulle, joka sisältää 4 ½ päivää pelkkää perhokalastusta Gotlannin (kuvista päätellen) upeilla rannikoilla meritaimenen toivossa.
Aikaisempaa kokemusta meritaimenen kalastuksesta minulla ei juuri ole, mitä nyt muutama kalaton reissu Perämeren saarille. Ensikertalaisena odotukset ovatkin siis melko maltilliset, vaikka mukana tulee olemaankin useampi kokeneita ja mainetta niittäneitä oppaita. Lisämausteen valmistautumiseen reissuun tietysti tuo wanhojen perhokalastuslehtien juttujen lukeminen.
Perhopenkistä syntyneitä sidoksia reissua silmällä pitäen..
Tarkoitus on lähteä marras-joulukuun vaihteessa viikon reissulle, joka sisältää 4 ½ päivää pelkkää perhokalastusta Gotlannin (kuvista päätellen) upeilla rannikoilla meritaimenen toivossa.
Aikaisempaa kokemusta meritaimenen kalastuksesta minulla ei juuri ole, mitä nyt muutama kalaton reissu Perämeren saarille. Ensikertalaisena odotukset ovatkin siis melko maltilliset, vaikka mukana tulee olemaankin useampi kokeneita ja mainetta niittäneitä oppaita. Lisämausteen valmistautumiseen reissuun tietysti tuo wanhojen perhokalastuslehtien juttujen lukeminen.
Perhopenkistä syntyneitä sidoksia reissua silmällä pitäen..
lauantai 2. heinäkuuta 2011
Yökalastusta Kuusaankoskella
Kuluneen viikon torstain ja perjantain väliselle yölle varasimme luvat Kuusaankoskella yhdessä Strandmanin Antin ja Villen kanssa. Myös muita kalastajia oli puolisenkymmentä koskella yön aikana, mutta varsinaista ruuhkaa leveällä ja kovavirtaisella koskella ei ollut.
Aloitimme kalastuksen niskalta alavirtaan katsoen kosken oikeaa reunaa pitkin. Parin ensimmäisen tunnin aikana ylhäällä käytettiin puolisenkymmentä taimenta, joista suurin Antin 50cm. Itse sain hieman sillan alapuolelta alamittaisen taimenen, jonka suu oli kokenut kovia aikaisemminkin.
Makkaranpaiston jälkeen jatkoimme kalastusta siten, että minä jäin onkimaan nuotiopaikan lähtörantaa ja Strandmanin veljekset suuntasivat niskalle. Sain larvastelemalla puolisenkymmentä särkeä ja ahventa ennen kuin kunnolla tärähti kahden kiven läpi menevästä kovasta virrasta. Larvasettiä vietiin ristin rastin koskea ja toisella yrityksellä kala tuli haaviin asti, 47cm taimen.
Jatkoin saman paikan kalastusta vielä, mutta en saanut kuin särkiä ja ahvenia. Palasin poikien luokse niskalle, jossa tapahtumia riitti läpi yön. Pääasiassa larvoille kalastanut koko porukka sai illan aikana yhteensä reilu kymmenkunta taimenta, 1 kirjolohen (Ville) ja muutaman säynävän.
Aloitimme kalastuksen niskalta alavirtaan katsoen kosken oikeaa reunaa pitkin. Parin ensimmäisen tunnin aikana ylhäällä käytettiin puolisenkymmentä taimenta, joista suurin Antin 50cm. Itse sain hieman sillan alapuolelta alamittaisen taimenen, jonka suu oli kokenut kovia aikaisemminkin.
Makkaranpaiston jälkeen jatkoimme kalastusta siten, että minä jäin onkimaan nuotiopaikan lähtörantaa ja Strandmanin veljekset suuntasivat niskalle. Sain larvastelemalla puolisenkymmentä särkeä ja ahventa ennen kuin kunnolla tärähti kahden kiven läpi menevästä kovasta virrasta. Larvasettiä vietiin ristin rastin koskea ja toisella yrityksellä kala tuli haaviin asti, 47cm taimen.
Jatkoin saman paikan kalastusta vielä, mutta en saanut kuin särkiä ja ahvenia. Palasin poikien luokse niskalle, jossa tapahtumia riitti läpi yön. Pääasiassa larvoille kalastanut koko porukka sai illan aikana yhteensä reilu kymmenkunta taimenta, 1 kirjolohen (Ville) ja muutaman säynävän.
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Juhannus Hossassa
Viime viikon torstaina lähdin suoraan töistä bussilla Ouluun, josta jatkettiin Heikin, Vesan ja Matin kanssa henkilöautolla kohti Hossaa. Reilut kahdeksan tuntia matkustusta antoivat aikaa niin perukkeiden tekemiselle kuin rasioiden järjestämiselle. Tarkoituksena oli kalastaa järvillä, lammilla sekä joella.
Perille päästyämme pystytimme leirin Iikosken niskalle, jossa on loistavat puitteet telttamajoitukselle. Aloitimme Matin kanssa kalastuksen pikaisella kopaisulla perjantain puolella yöllä Iikoskessa, josta saimme lähinnä pieniä harjuksia, ahvenia, seipiä ja särkiä.
Kuva: Heikki Rytilä
Herättyämme jatkoimme kalastusta Iikoskessa, josta tuli edellä mainittujen lisäksi nyt myös muutamia mittaharjuksia sekä Vesan koukuttama simppu. Puolenpäivän aikoihin suuntasimme koko porukalla kalastamaan Alakoskea, josta Vesa oli tavoittanut aikaisempina vuosina useita mittataimenia. Sää oli läpi päivän hyvin vaihteleva paahtavasta auringon paisteesta aina voimakkaisiin sadekuuroihin. Kalastustapahtumat jäivät varsin mitättömäksi. Harjusta tuli tasaiseen tahtiin niin pintureilla, larvoilla kuin streamereilla mutta taimenet loistivat poissaolollaan.
Iltapäiväksi vaihdoimme jälleen maisemaa siten, että minä ja Vesa jäimme kalastamaan erittäin kirkasvetistä ja karua Keihäslampea. Samaan aikaan Matti ja Heikki menivät epäilemättä Hossanjoen kuuluisimmalle koskelle, Leveänkoskelle. Iltapäivä noudatti samaa kaavaa kuin aamupäivä kalastustapahtumien suhteen. Emme onnistuneet saamaan Vesan kanssa ensimmäistäkään kalaa (lukuunottamatta pieniä ahvenen poikasia) lammesta. Kokeilin eri upposiimoja sekä tekniikoita, mutta ei niin ei. Samaan aikaan lampea kalastivat myös pari virvelimiestä, eikä heilläkään näyttänyt tapahtumia olevan.
Yöllä jatkoimme kalastusta Matin kanssa Iikoskella. Aloitin larvastelun kosken niskalta, josta sain nopeasti pari mukavan kokoista harjusta. Etenin alavirtaa kohti ja hieman ennen joen ylittävää siltaa hakkasi kahden kiven välisestä kovasta virrasta mukavan kokoinen kala kiinni. Kala juoksutti alavirtaan kovaa koskea pitkin aina sillan alapuolelle asti, josta alkaa kosken mietovirtaisempi osuus. Kala suostui tulemaan haaviin vasta neljännellä yrittämällä, 42cm taimen. Samaan aikaan paikalle oli saapunut autollinen muita kalastajia, jotka seurasivat väsytystä sillalta käsin. Mahtoi olla huvittavan näköistä, kun #3 vavalla koitin temppuilla kovassa koskessa.
Lauantaina oli tarkoitus viettää päivä järvellä. Kohteeksi valikoitui Umpivalkeinen, jolle sai vuokrattua veneen 10€/12h. Valitettavasti oman veneen käyttö järvellä oli kiellettyä ja omalla veneellään päivän reissulle tullut Mikko ei päässyt mukaan kalastelemaan. Hieman kyllä ihmetytti ja tietysti harmitti kaverin puolesta, sillä tilaa järvellä kyllä olisi ollut.
Tapahtumat järvellä jäivät erittäin vähäisiksi. Matilla ja Heikillä oli muutama nyky, Vesa sai yhden reilusti alamittaisen taimenen veneeseen "pilkkimällä" ja minulla ei ollut vetoakaan. Samaan aikaan uistelija sai syvääjillä yhden n. 1kg taimenen.
Illan kalastelimme Lounatkoskella, jossa ei meidän lisäksi ollut muita kalastajia. Saaliina muutama alamittainen taimen ja runsaasti mittaharjuksia. Isoimmat harjukset saimme kovasta koskesta loppuliusta, mutta myös tasaisesti kosken yläosilta aivan miedosta virrasta. Ei taimen havaintoja.
Yöksi palasimme takaisin leiriin ja jatkoimme Matin kanssa kalastusta Iikoskessa, josta Matti sai heti alkuun sillan kupeesta vajaan sentin alamittaisen taimenen larvalla. Kalastimme läpi yön pitkin koskea aina loppuliukuun asti, josta minulla kävi kahteen otteeseen katkomassa perukkeen vieden tinselin mennessään. Epäilen haueksi, sillä erityisesti jälkimmäisellä kerralla käytin jo 0,33m peruketta.
Ennakko odotuksiin nähden erityisesti Hossan taimen kontaktit jäivät varsin vaatimattomiksi. Tosin olin odottanut myös seisovan veden kalastukselta enemmän, kun esitteissä lupaillaan runsaita siika ja kirjolohi kantoja. Tosin pitää muistaa, että reissu oli ensimmäinen itselleni Hossaan, joten paljon meni myös opetellessa. Poltteen matka jätti. Hossaan pitää päästä uudelleen.
Perille päästyämme pystytimme leirin Iikosken niskalle, jossa on loistavat puitteet telttamajoitukselle. Aloitimme Matin kanssa kalastuksen pikaisella kopaisulla perjantain puolella yöllä Iikoskessa, josta saimme lähinnä pieniä harjuksia, ahvenia, seipiä ja särkiä.
Kuva: Heikki Rytilä
Herättyämme jatkoimme kalastusta Iikoskessa, josta tuli edellä mainittujen lisäksi nyt myös muutamia mittaharjuksia sekä Vesan koukuttama simppu. Puolenpäivän aikoihin suuntasimme koko porukalla kalastamaan Alakoskea, josta Vesa oli tavoittanut aikaisempina vuosina useita mittataimenia. Sää oli läpi päivän hyvin vaihteleva paahtavasta auringon paisteesta aina voimakkaisiin sadekuuroihin. Kalastustapahtumat jäivät varsin mitättömäksi. Harjusta tuli tasaiseen tahtiin niin pintureilla, larvoilla kuin streamereilla mutta taimenet loistivat poissaolollaan.
Iltapäiväksi vaihdoimme jälleen maisemaa siten, että minä ja Vesa jäimme kalastamaan erittäin kirkasvetistä ja karua Keihäslampea. Samaan aikaan Matti ja Heikki menivät epäilemättä Hossanjoen kuuluisimmalle koskelle, Leveänkoskelle. Iltapäivä noudatti samaa kaavaa kuin aamupäivä kalastustapahtumien suhteen. Emme onnistuneet saamaan Vesan kanssa ensimmäistäkään kalaa (lukuunottamatta pieniä ahvenen poikasia) lammesta. Kokeilin eri upposiimoja sekä tekniikoita, mutta ei niin ei. Samaan aikaan lampea kalastivat myös pari virvelimiestä, eikä heilläkään näyttänyt tapahtumia olevan.
Yöllä jatkoimme kalastusta Matin kanssa Iikoskella. Aloitin larvastelun kosken niskalta, josta sain nopeasti pari mukavan kokoista harjusta. Etenin alavirtaa kohti ja hieman ennen joen ylittävää siltaa hakkasi kahden kiven välisestä kovasta virrasta mukavan kokoinen kala kiinni. Kala juoksutti alavirtaan kovaa koskea pitkin aina sillan alapuolelle asti, josta alkaa kosken mietovirtaisempi osuus. Kala suostui tulemaan haaviin vasta neljännellä yrittämällä, 42cm taimen. Samaan aikaan paikalle oli saapunut autollinen muita kalastajia, jotka seurasivat väsytystä sillalta käsin. Mahtoi olla huvittavan näköistä, kun #3 vavalla koitin temppuilla kovassa koskessa.
Lauantaina oli tarkoitus viettää päivä järvellä. Kohteeksi valikoitui Umpivalkeinen, jolle sai vuokrattua veneen 10€/12h. Valitettavasti oman veneen käyttö järvellä oli kiellettyä ja omalla veneellään päivän reissulle tullut Mikko ei päässyt mukaan kalastelemaan. Hieman kyllä ihmetytti ja tietysti harmitti kaverin puolesta, sillä tilaa järvellä kyllä olisi ollut.
Tapahtumat järvellä jäivät erittäin vähäisiksi. Matilla ja Heikillä oli muutama nyky, Vesa sai yhden reilusti alamittaisen taimenen veneeseen "pilkkimällä" ja minulla ei ollut vetoakaan. Samaan aikaan uistelija sai syvääjillä yhden n. 1kg taimenen.
Illan kalastelimme Lounatkoskella, jossa ei meidän lisäksi ollut muita kalastajia. Saaliina muutama alamittainen taimen ja runsaasti mittaharjuksia. Isoimmat harjukset saimme kovasta koskesta loppuliusta, mutta myös tasaisesti kosken yläosilta aivan miedosta virrasta. Ei taimen havaintoja.
Yöksi palasimme takaisin leiriin ja jatkoimme Matin kanssa kalastusta Iikoskessa, josta Matti sai heti alkuun sillan kupeesta vajaan sentin alamittaisen taimenen larvalla. Kalastimme läpi yön pitkin koskea aina loppuliukuun asti, josta minulla kävi kahteen otteeseen katkomassa perukkeen vieden tinselin mennessään. Epäilen haueksi, sillä erityisesti jälkimmäisellä kerralla käytin jo 0,33m peruketta.
Ennakko odotuksiin nähden erityisesti Hossan taimen kontaktit jäivät varsin vaatimattomiksi. Tosin olin odottanut myös seisovan veden kalastukselta enemmän, kun esitteissä lupaillaan runsaita siika ja kirjolohi kantoja. Tosin pitää muistaa, että reissu oli ensimmäinen itselleni Hossaan, joten paljon meni myös opetellessa. Poltteen matka jätti. Hossaan pitää päästä uudelleen.
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Iltapisto Muuramenjoelle
Viime viikon torstaille varasin yöluvan( 20.00-06.00) Muuramenjoelle. Joki oli minulle melko uusi tuttavuus, sillä kokemukset rajoittuivat ainoastaan edelllisenä viikonloppuna käytyihin Junnu SM-kisojen seuraamiseen katsojana. Tiedossa oli kuitenkin lähinnä kirjolohen kalastusta, sillä lohta oli kuulemma normaaliin istutusmääriin nähden reilusti juuri käytyjen kisojen takia.
Muuramenjoen keskiosaa Junnu SM-kisoista 2011.
Kalastusluvat on rajattu kiireiseen kesäaikaan neljään kalastajaan. Muutama muu onkija paikalla olikin kalastamassa jo ennakkoon hyviksi todettuja paikkoja, joten tyydyin tutustumaan joen vähemmällä kalastuspaineella olleisiin paikkoihin. Kalastuksen aloitin kuitenkin käsittääkseni joen saalisvarmimmalta paikalta, eli palokunnan suvannosta. Tapahtumia ei kuitenkaan reilun puolen tunnin kopaisun tuloksena tullut ja suuntasin joen yläosille.
Kuva otettu Muuramejoen rauhoitusalueen loppupäästä kohti ylävirtaa.
Jatkoin kalastusta hieman rauhoitusalueen yläpuolelta sillan alta. Tapahtumia ei kuitenkaan tullut, vaikka koitin erilaisia liitsejä ja pikkuperhoja. Yläosilla ei muita kalastajia ollut, joten jatkoin nousua aina maantiesillalle asti, josta lähdin haravoimaan mietovirtaista jokipätkää larva-nymfi setillä.
Tapahtumia ei kauaa tarvinnut odottaa, kun alun varovaiset otit yltyivät hurjiksi syöksyiksi alavirtaan. Keskeltä erittäin syvä ja rannoilta pusikkoinen mietovirtainen pooli oli haasteellinen kahlattava, joten lohen perässä ei ollut mahdollisuuksia lähteä juurikaan menemään. Pienoisella tuurilla haavi sähläilyjen jälkeen sain ensimmäisen kirjolohen ylös asti pitkällisen väsytyksen jälkeen larvalla. Luvalle päätin ottaa vastinetta ja kala mukaan asianmukaisesti.
Jatkoin kalastusta haravoiden syvältä kohti alavirtaa. Tuloksena yksi karkuutus ja kaksi reilun kokoista killeä larvoilla, jotka molemmat laskin takaisin. Kiireessä pakatessa olin unohtanut kelalaukun kotiin, jossa yleensä säilytän indikaattoreitani. Ne olisivat totisesti tullut nyt tarpeeseen, kun otit olivat erittäin hentoja. Ero pohjaan jäämisellä ja kalan otilla oli erittäin pieni ja uskoisin, että menetin muutaman kalan juuri tämän takia.
Autottomana oli minun turvauduttava Jyväskylän paikallisliikenteen bussiaikatauluihin, joten kalastus piti päättää hieman "kesken" ja kotiin lähdettävä jo 00.35. Kokemuksia kirjolohen jokikalastuksesta minulla on varsin vähän, kun Oulun seudulla siihen ei ole juurikaan houkuttavia mahdollisuuksia. Harmi sinänsä, sillä ilta osoitti kuinka kirkasvetisessä joessa kirjolohen kalastus voi olla parhaimmillaan todella hauskaa mutta samalla haastavaa.
Muuramenjoen keskiosaa Junnu SM-kisoista 2011.
Kalastusluvat on rajattu kiireiseen kesäaikaan neljään kalastajaan. Muutama muu onkija paikalla olikin kalastamassa jo ennakkoon hyviksi todettuja paikkoja, joten tyydyin tutustumaan joen vähemmällä kalastuspaineella olleisiin paikkoihin. Kalastuksen aloitin kuitenkin käsittääkseni joen saalisvarmimmalta paikalta, eli palokunnan suvannosta. Tapahtumia ei kuitenkaan reilun puolen tunnin kopaisun tuloksena tullut ja suuntasin joen yläosille.
Kuva otettu Muuramejoen rauhoitusalueen loppupäästä kohti ylävirtaa.
Jatkoin kalastusta hieman rauhoitusalueen yläpuolelta sillan alta. Tapahtumia ei kuitenkaan tullut, vaikka koitin erilaisia liitsejä ja pikkuperhoja. Yläosilla ei muita kalastajia ollut, joten jatkoin nousua aina maantiesillalle asti, josta lähdin haravoimaan mietovirtaista jokipätkää larva-nymfi setillä.
Tapahtumia ei kauaa tarvinnut odottaa, kun alun varovaiset otit yltyivät hurjiksi syöksyiksi alavirtaan. Keskeltä erittäin syvä ja rannoilta pusikkoinen mietovirtainen pooli oli haasteellinen kahlattava, joten lohen perässä ei ollut mahdollisuuksia lähteä juurikaan menemään. Pienoisella tuurilla haavi sähläilyjen jälkeen sain ensimmäisen kirjolohen ylös asti pitkällisen väsytyksen jälkeen larvalla. Luvalle päätin ottaa vastinetta ja kala mukaan asianmukaisesti.
Jatkoin kalastusta haravoiden syvältä kohti alavirtaa. Tuloksena yksi karkuutus ja kaksi reilun kokoista killeä larvoilla, jotka molemmat laskin takaisin. Kiireessä pakatessa olin unohtanut kelalaukun kotiin, jossa yleensä säilytän indikaattoreitani. Ne olisivat totisesti tullut nyt tarpeeseen, kun otit olivat erittäin hentoja. Ero pohjaan jäämisellä ja kalan otilla oli erittäin pieni ja uskoisin, että menetin muutaman kalan juuri tämän takia.
Autottomana oli minun turvauduttava Jyväskylän paikallisliikenteen bussiaikatauluihin, joten kalastus piti päättää hieman "kesken" ja kotiin lähdettävä jo 00.35. Kokemuksia kirjolohen jokikalastuksesta minulla on varsin vähän, kun Oulun seudulla siihen ei ole juurikaan houkuttavia mahdollisuuksia. Harmi sinänsä, sillä ilta osoitti kuinka kirkasvetisessä joessa kirjolohen kalastus voi olla parhaimmillaan todella hauskaa mutta samalla haastavaa.
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Nuorten SM-kisat Kuusikkolampi / Muuramejoki 2. päivä
Muutama kuva toiselta päivältä Junnu SM-kisoista Muuramejoelta.
lauantai 11. kesäkuuta 2011
Nuorten SM-kisat Kuusikkolampi / Muuramejoki 1. päivä
Muutama kuva ensimmäiseltä päivältä Junnu SM-kisoista Kuusikkolammelta.
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Lampikalastusta
Viime viikonloppu tuli vietettyä tiiviisti lampikalastuksen parissa Oulun seudulla. Pääasiassa pyrin harjoittelemaan erilaisia tekniikoita vasta istutetun kirjolohen kalastukseen. Perinteisen liitsi-booby-blobi kalastuksen lisäksi onnistuin saamaan useita kirjolohia pienillä nymfeillä ja buzzereilla. Yllättäen myös pinturit toimivat kohtuullisesti jo nyt.
Kisakausi jatkuu itselläni tulevana viikonloppuna Pyhäjoen Oulaistenkosken karsinnalla, johon pääsin ensimmäiseltä varasijalta mukaan. Kävimme treenailemassa paikan päällä edellisenä sunnuntaina, joten taktiikoiden hiomiseen kisaa varten jäi mukavasti aikaa.
Kisakausi jatkuu itselläni tulevana viikonloppuna Pyhäjoen Oulaistenkosken karsinnalla, johon pääsin ensimmäiseltä varasijalta mukaan. Kävimme treenailemassa paikan päällä edellisenä sunnuntaina, joten taktiikoiden hiomiseen kisaa varten jäi mukavasti aikaa.
lauantai 14. toukokuuta 2011
Pääsiäispäivänä sumarikalassa Nivan koskilla
Pääsiäispäivänä lähdimme Mikon ja Vesan kanssa kokeilemaan taimenistaan kuuluisia Kuhmon koskia. Kuhmossa meitä odotteli Jani, joka oli lomailemassa Kainuun suunnaalla. Aikaisempaa kokemusta koskista ei ollut juuri kellään, joten jouduimme turvautumaan kohteen valinnassa lähinnä kuulopuheisiin, satunnaisiin internet-keskusteluihin ja Simo Yli-Lonttisen toimittamaan Kuhmon kalapaikkaopakseen.
Valitsimme Nivan kosket kohteeksi, sillä Niva on Lentuan ja Iivantiiran järvitaimenten vaellusreitillä. Koskissa uivat myös suuret, mutta pääosin pienikokoiset siikaparvet. Lisäksi koskiin tehdään runsaasti pyyntikokoisten kalojen istutuksia.
Majoituimme Nivan talolla, jossa uusi ystävällinen yrittäjä otti meidät lämpimästi vastaan. Kalastusluvat saimme myös kätevästi majoituksen yhteydessä. Luvalla oli hintaa 10€/vrk ja 20€/vko.
Kuvat: Mikko Lehtola
Valitsimme Nivan kosket kohteeksi, sillä Niva on Lentuan ja Iivantiiran järvitaimenten vaellusreitillä. Koskissa uivat myös suuret, mutta pääosin pienikokoiset siikaparvet. Lisäksi koskiin tehdään runsaasti pyyntikokoisten kalojen istutuksia.
Majoituimme Nivan talolla, jossa uusi ystävällinen yrittäjä otti meidät lämpimästi vastaan. Kalastusluvat saimme myös kätevästi majoituksen yhteydessä. Luvalla oli hintaa 10€/vrk ja 20€/vko.
Kuvat: Mikko Lehtola
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
OSPK Sumarireissu 2011
Oulun Seudun Perhokalastajien perinteinen "Sumarireissu" järjestettiin myös tänä keväänä Viitasaaren Keihärinkoskella 15.-17.4.4.2011. Kauden avaus jäi kuluvana vuotena poikkeuksellisen myöhään, sillä huhut vuokramajoituksen jatkumisesta sekoittivat tilojen varaamista ja kuukauden ensimmäiset viikonloput olivat ehtineet mennä.
Ilmeisesti ajankohta ei kuitenkaan ollut este reissuun lähtemiselle, sillä alkuun näytti, että lisämajoitusta pitää hakea aina rantasaunan tiloista asti. Erinäiset peruuntumiset ja esteellisyydet kuitenkin rajasivat osallistujamäärän lopulta seitsemään seuran jäseneen.
Aikaisin perjantaiaamuna lähdimme matkaan kuuden miehen voimin. Luvat Kärnänkoskella alkoivat klo: 13.00, jotka olimme varanneet jo aikaisemmin keväällä Kymönkosken ruokapuodista. Kalastajan kannalta ilma oli mitä parhain. Ei juuri tuulta ja lämmintä reilu +10 astetta. Suurempia kuoriutumisia ei itseasiassa koko viikonlopun aikana nähty. Uskoisin, että sesonki oli jo hankikorrien osalta ohitse näillä leveyspiireillä. Päivän kalastukselliset tapahtumat jäivät meidän osalta Vesan yhteen tärppiin sillan yläpuolisessa suvannossa ja minun haavin reunalta karkuuttamaan +40cm taimeneen loppuliusta. Molemmat tapahtumat Black Marabou Muddleriin. Kalastuksen lopetimme hiljaiselon jälkeen hieman ennen klo: 18.00.
Kuvat: Heikki Rytilä
Mökin avaimien noutamisen yhteydessä Siro Hämäläinen osasi kertoa, että parhaat sumarihätsingit ovat Keihärillä keskimäärin 6.4 aikoihin. Vanhan miehen tietämystä vahvisti mökin vieraskirja, josta kävi ilmi ettei edellisilläkään kalastajilla ollut juuri kalaonnea mukana. Tämän mukaan reissu oli siis auttamattomasti myöhässä.
Kuva: Heikki Rytilä
Perjantai-iltana jokainen vuorollaan sitoi saunomisen ohessa seuraavaksi päiväksi ottiperhoja.
Lauantaina aamutoimien jälkeen suuntasimme jälleen Kärnänkoskelle, kun pari muuta seuran jäsentä jäi kalastamaan Keihärinkoskea. Hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei sumukorentoja tai muita hyönteisiä ollut tänäänkään liikkeellä. Edellisen päivän hiljaiselo unohtui heti kättelyssä, kun Heikki sai 45cm luonnontaimenen (C&R) suvantoon laskevasta liusta. Hieman myöhemmin Vesa sai kosken yläosilla nousun pinturiinsa, mutta kala ei huolinut loppuun asti perhoa. Paikoin erittäin kirkas Kärnänkoski tarjoili parastaan hetken ajan, taimenen pintaperhokalastusta kirkasta hiekkapohjaa vasten. Ruokatauon jälkeen Vesa onnistui paikkaamaan pettymystään, kun 44cm taimen otti kiinni yläosilla jääden samalla päivän viimeiseksi tapahtumaksi. Molemmat ylös saadut taimenet ottivat Black Marabou Muddleriin.
Kuvat: Heikki Rytilä, Sami Holappa
Reissun viimeisenä päivänä osa väestä luovutti kalastuksen osalta kokonaan, kun lauantai oli ollut hiljainen päivä Keihärinkosken osalta ja Kärnänkoskelle emme olleet enää varanneet lupia. Minä ja seurueen nuorin, Ville-Markus, heräsimme kuitenkin ennen muita ja kävimme kokeilemassa kosken sillan puoleista yläosaa molemmilta puolin - ilman tulosta.
Vaikkei Keihärinkoskelta juuri kalatarinoita jäänyt kerrottavaksi tai omaa saaliskuvaa mökin seinän jatkoksi kehystettäväksi, niin mukava perinne sai jälleen jatkoa. Reissu oli minulle 5. perättäinen seuran kauden avausreissu Keski-Suomen reittikoskilla. Mökin vuokraajan kanssa keskusteltuani ennen lähtöä jäin siihen käsitykseen, ettei mökkiä tulla enää tulevina vuosina vuokraamaan.
Uudet kujeet ja suunnitelmat ovat siis ensi vuodeksi keksittävä. Aamuyön pikkutunneilla saunassa pohdimme reissussa mukana olleiden jäsenten kanssa, että esimerkiksi Huopanankoski voisi olla vaihtoehtona uudeksi reissukohteeksi yli vuosikymmenen kestäneen Keihärinkosken perinteen tilalle.
Ilmeisesti ajankohta ei kuitenkaan ollut este reissuun lähtemiselle, sillä alkuun näytti, että lisämajoitusta pitää hakea aina rantasaunan tiloista asti. Erinäiset peruuntumiset ja esteellisyydet kuitenkin rajasivat osallistujamäärän lopulta seitsemään seuran jäseneen.
Aikaisin perjantaiaamuna lähdimme matkaan kuuden miehen voimin. Luvat Kärnänkoskella alkoivat klo: 13.00, jotka olimme varanneet jo aikaisemmin keväällä Kymönkosken ruokapuodista. Kalastajan kannalta ilma oli mitä parhain. Ei juuri tuulta ja lämmintä reilu +10 astetta. Suurempia kuoriutumisia ei itseasiassa koko viikonlopun aikana nähty. Uskoisin, että sesonki oli jo hankikorrien osalta ohitse näillä leveyspiireillä. Päivän kalastukselliset tapahtumat jäivät meidän osalta Vesan yhteen tärppiin sillan yläpuolisessa suvannossa ja minun haavin reunalta karkuuttamaan +40cm taimeneen loppuliusta. Molemmat tapahtumat Black Marabou Muddleriin. Kalastuksen lopetimme hiljaiselon jälkeen hieman ennen klo: 18.00.
Kuvat: Heikki Rytilä
Mökin avaimien noutamisen yhteydessä Siro Hämäläinen osasi kertoa, että parhaat sumarihätsingit ovat Keihärillä keskimäärin 6.4 aikoihin. Vanhan miehen tietämystä vahvisti mökin vieraskirja, josta kävi ilmi ettei edellisilläkään kalastajilla ollut juuri kalaonnea mukana. Tämän mukaan reissu oli siis auttamattomasti myöhässä.
Kuva: Heikki Rytilä
Perjantai-iltana jokainen vuorollaan sitoi saunomisen ohessa seuraavaksi päiväksi ottiperhoja.
Lauantaina aamutoimien jälkeen suuntasimme jälleen Kärnänkoskelle, kun pari muuta seuran jäsentä jäi kalastamaan Keihärinkoskea. Hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei sumukorentoja tai muita hyönteisiä ollut tänäänkään liikkeellä. Edellisen päivän hiljaiselo unohtui heti kättelyssä, kun Heikki sai 45cm luonnontaimenen (C&R) suvantoon laskevasta liusta. Hieman myöhemmin Vesa sai kosken yläosilla nousun pinturiinsa, mutta kala ei huolinut loppuun asti perhoa. Paikoin erittäin kirkas Kärnänkoski tarjoili parastaan hetken ajan, taimenen pintaperhokalastusta kirkasta hiekkapohjaa vasten. Ruokatauon jälkeen Vesa onnistui paikkaamaan pettymystään, kun 44cm taimen otti kiinni yläosilla jääden samalla päivän viimeiseksi tapahtumaksi. Molemmat ylös saadut taimenet ottivat Black Marabou Muddleriin.
Kuvat: Heikki Rytilä, Sami Holappa
Reissun viimeisenä päivänä osa väestä luovutti kalastuksen osalta kokonaan, kun lauantai oli ollut hiljainen päivä Keihärinkosken osalta ja Kärnänkoskelle emme olleet enää varanneet lupia. Minä ja seurueen nuorin, Ville-Markus, heräsimme kuitenkin ennen muita ja kävimme kokeilemassa kosken sillan puoleista yläosaa molemmilta puolin - ilman tulosta.
Vaikkei Keihärinkoskelta juuri kalatarinoita jäänyt kerrottavaksi tai omaa saaliskuvaa mökin seinän jatkoksi kehystettäväksi, niin mukava perinne sai jälleen jatkoa. Reissu oli minulle 5. perättäinen seuran kauden avausreissu Keski-Suomen reittikoskilla. Mökin vuokraajan kanssa keskusteltuani ennen lähtöä jäin siihen käsitykseen, ettei mökkiä tulla enää tulevina vuosina vuokraamaan.
Uudet kujeet ja suunnitelmat ovat siis ensi vuodeksi keksittävä. Aamuyön pikkutunneilla saunassa pohdimme reissussa mukana olleiden jäsenten kanssa, että esimerkiksi Huopanankoski voisi olla vaihtoehtona uudeksi reissukohteeksi yli vuosikymmenen kestäneen Keihärinkosken perinteen tilalle.
torstai 7. huhtikuuta 2011
Kauden avaus Lestijoella
Avasimme kalastuskauden 2011 viime viikonloppuna Keski-Pohjanmaalla Lestijoella, Raivion- ja Jatkonkoskella. Mukaan reissuun lähtivät Oulun seudun perhokalastajista lisäkseni Vesa, Tuomas ja Matti H.
Matkan suunnittelun olimme aloittaneet jo hyvissä ajoin ja oppaaksemme mukaan lähti Perhonjokilaakson perhokalastajien Pauli Salmela, joka oli kalastanut paikkoja jo usean kevään ajan. Inspiraation reissun kohteesta sain, kun seurasin perhokalastajat.net -sivuston keskustelua paikasta ja lueskelin vanhoja Pohjolan Perhokalastaja-lehtiä. Vanhat lehdet kertoivat, että hankikorri kuoriutumisiin Lestijoella voi törmätä viikkojen 13-14 aikana. Tieto piti edelleen paikkansa.
Aloitimme kalastuksen Jatkonkoskelta, jonne piti metsätien varrelta kävellä reilun kilometrin matka läpi metsän ja yli suon. Jokirannassa odotti fiksut puitteet, sillä aivan kosken rannalla oli kota, reilusti polttopuita ja huussi.
Kalastuksen aloitin nymfeillä, jolla kalastin käytännössä läpi viikonlopun lukuunottamatta muutamaa pinturi ja streamer kokeilua. Jatkonkoski paljastui melko matalavetiseksi ja tasapaksuksi virraksi, jossa ei juuri selkeitä kalan asentopaikkoja löytänyt. Korreja Jatkonkoskelta ei tarvinnut etsiä, niitä löytyi tasaisesti pitkin kosken rantoja. Lähes neljän tunnin kalastuksen jälkeen saldo oli kuitenkin viidelle kalastajalle tyly, munat pataan. Emme onnistuneet löytämään kaloja runsaista kuoriutumisista huolimatta, eikä pintakäyntejäkään kukaan havainnut.
Kuva: Tuomas Noronen
Raivionkoskella kalastimme lauantai-iltapäivän, jossa myös muita kalastajia oli parin auton verran. Tapahtumia muilla kalastajia oli ollut lähinnä pinturiin harjuksien muodossa, joka kuulosti lupaavalta aamuisen hiljaiselon jälkeen. Muutaman tunnin kalastuksen saldona olikin pari pientä harjusta nymfeilllä minulle ja Paulille. Molemmat tulivat hieman sillan alapuolelta keskeltä virtaa pohjan tuntumasta.
Kuva: Tuomas Noronen
Lupamaksut hoidimme nettipankissa. Epäselväksi tosin jäi, mistä luvat olisi ollut mahdollista lunastaa paikan päältä. Viikonlopuna majoituimme Salon erä- ja lomailukeskukselta vuokratussa Kelomökissä, jossa oli erittäin fiksut tilat. Kiitokset isännälle juomavedestä ja lämpimästä mökistä!
Seuraava reissu on todennäköisesti 15.-17.4 seuramme perinteinen Sumarireissu Keski-Suomeen Keihärinkoskelle, josta on koski sekä mökki varattuna. Luvat on varattu myös Kärnänkoskelle perjantaiksi ja lauantaiksi, johon odotukset ovat viime vuoden takia erityisen suuret.
Matkan suunnittelun olimme aloittaneet jo hyvissä ajoin ja oppaaksemme mukaan lähti Perhonjokilaakson perhokalastajien Pauli Salmela, joka oli kalastanut paikkoja jo usean kevään ajan. Inspiraation reissun kohteesta sain, kun seurasin perhokalastajat.net -sivuston keskustelua paikasta ja lueskelin vanhoja Pohjolan Perhokalastaja-lehtiä. Vanhat lehdet kertoivat, että hankikorri kuoriutumisiin Lestijoella voi törmätä viikkojen 13-14 aikana. Tieto piti edelleen paikkansa.
Aloitimme kalastuksen Jatkonkoskelta, jonne piti metsätien varrelta kävellä reilun kilometrin matka läpi metsän ja yli suon. Jokirannassa odotti fiksut puitteet, sillä aivan kosken rannalla oli kota, reilusti polttopuita ja huussi.
Kalastuksen aloitin nymfeillä, jolla kalastin käytännössä läpi viikonlopun lukuunottamatta muutamaa pinturi ja streamer kokeilua. Jatkonkoski paljastui melko matalavetiseksi ja tasapaksuksi virraksi, jossa ei juuri selkeitä kalan asentopaikkoja löytänyt. Korreja Jatkonkoskelta ei tarvinnut etsiä, niitä löytyi tasaisesti pitkin kosken rantoja. Lähes neljän tunnin kalastuksen jälkeen saldo oli kuitenkin viidelle kalastajalle tyly, munat pataan. Emme onnistuneet löytämään kaloja runsaista kuoriutumisista huolimatta, eikä pintakäyntejäkään kukaan havainnut.
Kuva: Tuomas Noronen
Raivionkoskella kalastimme lauantai-iltapäivän, jossa myös muita kalastajia oli parin auton verran. Tapahtumia muilla kalastajia oli ollut lähinnä pinturiin harjuksien muodossa, joka kuulosti lupaavalta aamuisen hiljaiselon jälkeen. Muutaman tunnin kalastuksen saldona olikin pari pientä harjusta nymfeilllä minulle ja Paulille. Molemmat tulivat hieman sillan alapuolelta keskeltä virtaa pohjan tuntumasta.
Kuva: Tuomas Noronen
Lupamaksut hoidimme nettipankissa. Epäselväksi tosin jäi, mistä luvat olisi ollut mahdollista lunastaa paikan päältä. Viikonlopuna majoituimme Salon erä- ja lomailukeskukselta vuokratussa Kelomökissä, jossa oli erittäin fiksut tilat. Kiitokset isännälle juomavedestä ja lämpimästä mökistä!
Seuraava reissu on todennäköisesti 15.-17.4 seuramme perinteinen Sumarireissu Keski-Suomeen Keihärinkoskelle, josta on koski sekä mökki varattuna. Luvat on varattu myös Kärnänkoskelle perjantaiksi ja lauantaiksi, johon odotukset ovat viime vuoden takia erityisen suuret.
torstai 17. maaliskuuta 2011
Kannanotto lohen kalastuksen rajoittamiseksi
Valmistelin kannanoton, joka hyväksyttiin yksimielisesti Oulun Läänin Kokoomusnuorten piirihallituksen kokouksessa.
Oulun Läänin Kokoomusnuoret: Itämeren lohen pyyntiä rajoitettava
16.3.2011
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry vaatii Itämeren lohen tilasta huolestuneena, että ajosiimakalastus kielletään ja loheen kohdistuva sekakantakalastus Itämerellä lopetetaan.
Saalistilastot osoittavat, että Itämeren lohikanta on romahtanut. Suomalaiset ammattikalastajat eivät ole saaneet vuosiin lähellekään täyteen asetettuja lohikiintiöitä. Suurin syyllinen Itämeren lohen luonnonkantaisen tilan kestämättömyyteen on ajosiimakalastus.
- Lohenkalastus tulisi ohjata mereltä jokiin ja jokisuihin, sillä se mahdollistaa lohikantojen suojelun ja kestävän käytön. Lisäksi lohisaaliista saatava kansantaloudellinen hyöty joesta pyydettynä on moninkertainen verrattuna meripyyntiin. Tulevaisuuden kalastusmatkailun turvaamisen elinehtona on, että lohen luonnonkanta säilyy Itämeren joissamme, piirihallituksen jäsen Janne Heikkinen sanoo.
Lisätiedot: OLKN Hallituksen jäsen, Janne Heikkinen, puh. 040 555 4263
Oulun Läänin Kokoomusnuoret: Itämeren lohen pyyntiä rajoitettava
16.3.2011
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry vaatii Itämeren lohen tilasta huolestuneena, että ajosiimakalastus kielletään ja loheen kohdistuva sekakantakalastus Itämerellä lopetetaan.
Saalistilastot osoittavat, että Itämeren lohikanta on romahtanut. Suomalaiset ammattikalastajat eivät ole saaneet vuosiin lähellekään täyteen asetettuja lohikiintiöitä. Suurin syyllinen Itämeren lohen luonnonkantaisen tilan kestämättömyyteen on ajosiimakalastus.
- Lohenkalastus tulisi ohjata mereltä jokiin ja jokisuihin, sillä se mahdollistaa lohikantojen suojelun ja kestävän käytön. Lisäksi lohisaaliista saatava kansantaloudellinen hyöty joesta pyydettynä on moninkertainen verrattuna meripyyntiin. Tulevaisuuden kalastusmatkailun turvaamisen elinehtona on, että lohen luonnonkanta säilyy Itämeren joissamme, piirihallituksen jäsen Janne Heikkinen sanoo.
Lisätiedot: OLKN Hallituksen jäsen, Janne Heikkinen, puh. 040 555 4263
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Kesän 2011 SM-karsinnat
Viime syksyn karsinnat menivät osaltani totaalisesti penkin alle. Kahden karsinnan aikana mittautettavana ei käynyt ainuttakaan kalaa. Kokemusta kuitenkin kertyi, jota tuskin voi näin aloittelevana kilpaperhokalastajana väheksyä.
Epäonnistuminen ei antanut aihetta lannistumiselle, vaan nälkä kasvoi syödessä ja karsintahakemus-lomake täyttyikin ensimmäistä kertaa täyteen. Hain kesälle 2011 seitsemään kilpailuun, joista Savukosken karsinta jouduttiin kuitenkin perumaan vähäisen hakijamäärän takia. Muutama karsinta meni odotetusti arvontaan ja onni suosi kohtuudella:
Kinnula, Valkeisjärvi 21.-22.5.
Kaustinen, Perhonjoki 11.6
Simo / Kemi, Simojoki / Veitsiluoto 12.6
Utajärvi, Valkeinen 9.7.
Varasijoille jouduin seuraavissa kisoissa:
Varasija nro: 15 Kuopio, Iso-Valkeinen 7.5.
Varasija nro: 1 Oulainen, Pyhäjoki 5.6
Tulevalla kaudella kilpaillaan siis varmuudella ainakin neljässä SM-karsinnassa, jotka kaikki ovat äärimmäisen mielenkintoisia. Kokemusta on ainoastaan Utajärven karsinnasta, joka ei tosin sekään ole edellisinä vuosina näkynyt kisamenestyksessä. Jokikarsinnat tulevat myös itselleni uutena asiana, sillä olen aikaisemmin ollut ainoastaan valvojan tehtävistä Simon MM-kisoissa 2007. Odotukset tosin ovat suuret juuri näiden karsintojen osalta, sillä vapaa-ajalla kalastelen pääasiassa virtaavassa vedessä.
Erityiskiitos jo nyt kisojen järjestäjille. Hienoa, että Pohjois-Suomen mittakaavassa "lähelle" on saatu järjestettyä useampi karsinta!
Arkistojen kätköistä löytyi muutama pokkarilla otettu kuva Simon MM-kisoista.
Majoitus Simossa vanhan koulun tiloissa.
Poolin valvontaa.
Kuva: Simo Reiniharju
Valvojat odottelemassa bussin saapumista kisa-aamuna.
Oulun Seudun Perhokalastajien talkooväkeä kalassa karsintojen iltapäivänä.
Epäonnistuminen ei antanut aihetta lannistumiselle, vaan nälkä kasvoi syödessä ja karsintahakemus-lomake täyttyikin ensimmäistä kertaa täyteen. Hain kesälle 2011 seitsemään kilpailuun, joista Savukosken karsinta jouduttiin kuitenkin perumaan vähäisen hakijamäärän takia. Muutama karsinta meni odotetusti arvontaan ja onni suosi kohtuudella:
Kinnula, Valkeisjärvi 21.-22.5.
Kaustinen, Perhonjoki 11.6
Simo / Kemi, Simojoki / Veitsiluoto 12.6
Utajärvi, Valkeinen 9.7.
Varasijoille jouduin seuraavissa kisoissa:
Varasija nro: 15 Kuopio, Iso-Valkeinen 7.5.
Varasija nro: 1 Oulainen, Pyhäjoki 5.6
Tulevalla kaudella kilpaillaan siis varmuudella ainakin neljässä SM-karsinnassa, jotka kaikki ovat äärimmäisen mielenkintoisia. Kokemusta on ainoastaan Utajärven karsinnasta, joka ei tosin sekään ole edellisinä vuosina näkynyt kisamenestyksessä. Jokikarsinnat tulevat myös itselleni uutena asiana, sillä olen aikaisemmin ollut ainoastaan valvojan tehtävistä Simon MM-kisoissa 2007. Odotukset tosin ovat suuret juuri näiden karsintojen osalta, sillä vapaa-ajalla kalastelen pääasiassa virtaavassa vedessä.
Erityiskiitos jo nyt kisojen järjestäjille. Hienoa, että Pohjois-Suomen mittakaavassa "lähelle" on saatu järjestettyä useampi karsinta!
Arkistojen kätköistä löytyi muutama pokkarilla otettu kuva Simon MM-kisoista.
Majoitus Simossa vanhan koulun tiloissa.
Poolin valvontaa.
Kuva: Simo Reiniharju
Valvojat odottelemassa bussin saapumista kisa-aamuna.
Oulun Seudun Perhokalastajien talkooväkeä kalassa karsintojen iltapäivänä.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Perhoja kirjolohelle pt. 2
Oma kirjolohen kalastus tapahtuu pääasiassa erilaisissa istutuslammissa, joita Oulun seudulla löytyy mukavasti lyhyen ajomatkan päästä. Viime kesänä lampien rannoilla saatuja perhoideoita yhdistelin internetistä jo valmiiksi löytyvien mallien kanssa kuluvan talven aikana. Penkistä syntyikin seuraavanlaisia viritelmiä ensi kesän tuoreiden istukkaiden pään menoksi:
Nomad muunnos
Koukku: Knapek N #8
Lanka: Fl. Oranssi
Pyrstö: Fl. Keltainen Marabou
Runko: Hareline Cactus Chenille Medium Yellow
Pää: Sidontalanka
Halutessaan perhoon voi lisätä volfram-kuulan tuomaan painoa. Tarkoituksena käyttää perhoa setin ylimpänä perhona, joten en katsonut tarpeelliseksi lisätä kuulaa.
Blob muunnos
Koukku: TMC 100BL #8
Lanka: FL. Oranssi
Pyrstö: Tinseli
Rungon takaosa: Veniard Turbo Translucent Chenille Chartreuse
Rungon etuosa: FAP Plush Fritz
Booby muunnos
Koukku: Mustad R50X-94845 #10
Lanka: Musta UNI 8/0
Silmät: Veniard Booby Eyes Small
Pyrstö: Chartreuse Woolly Bugger Marabou
Runko: Ice Dup Peacock Black
Siipi: Musta Woolly Bugger Marabou
Booby muunnos
Koukku: Mustad Nymph R70-7957 #8
Lanka: Musta UNI 8/0
Silmät: Eumer 6mm Booby Eyes
Pyrstö: Musta Woolly Bugger Marabou
Runko: Veniard UV Straggle Std Musta 3 mt.
Siipi: Musta Woolly Bugger Marabou
Nomad muunnos
Koukku: Knapek N #8
Lanka: Fl. Oranssi
Pyrstö: Fl. Keltainen Marabou
Runko: Hareline Cactus Chenille Medium Yellow
Pää: Sidontalanka
Halutessaan perhoon voi lisätä volfram-kuulan tuomaan painoa. Tarkoituksena käyttää perhoa setin ylimpänä perhona, joten en katsonut tarpeelliseksi lisätä kuulaa.
Blob muunnos
Koukku: TMC 100BL #8
Lanka: FL. Oranssi
Pyrstö: Tinseli
Rungon takaosa: Veniard Turbo Translucent Chenille Chartreuse
Rungon etuosa: FAP Plush Fritz
Booby muunnos
Koukku: Mustad R50X-94845 #10
Lanka: Musta UNI 8/0
Silmät: Veniard Booby Eyes Small
Pyrstö: Chartreuse Woolly Bugger Marabou
Runko: Ice Dup Peacock Black
Siipi: Musta Woolly Bugger Marabou
Booby muunnos
Koukku: Mustad Nymph R70-7957 #8
Lanka: Musta UNI 8/0
Silmät: Eumer 6mm Booby Eyes
Pyrstö: Musta Woolly Bugger Marabou
Runko: Veniard UV Straggle Std Musta 3 mt.
Siipi: Musta Woolly Bugger Marabou
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)