Nymfisetin päivittelyä

Pinkki murkku

Koukku: Pintaperhokoukku #14
Sidontalanka: Musta Benecchi 12/0
Runko: Pinkki foam (leikataan muotoon)
Keskiruumis: Sidontalanka
Runkohäkilä: Ruskea kukko

Diawl Bach muunnos

Diawl Bach muunnos

Koukku: Knapek L #8 (tai pienempi)
Sidontalanka: Punainen UTC 70
Pyrstö: Punaisen kukon siikasia
Kierre: Punainen kuparilanka
Runko: 2-3 kpl riikinkukon herliä
Kurkkuhäkilä: Punaisen kukon siikasia
Pää: Sidontalanka


Lisää aiheesta:

http://globalflyfisher.com/patterns/diawl_bach/

Iron Lotus muunnos

Koukku: #12-20 Knapek Lake (alunperin Tiemco 3769)
Kuula: Kultainen tungsten
Sidontalanka: Oliivi 70 tai 140 UTC
Pyrstö: Microfibets harmaa (alunperin medium pardo Cog de Leon)
Runko: Sidontalanka
Kierre: Valkoinen UNI 6/0 sidontalanka
Thorax: Peacock dupping
Selkäkilpi: Musta lateksi (alunperin musta UTC flashback tinsel)



Perho päätellään kuulan taakse punaisella UTC sidontalangalla ja runko sekä kierre peitetään pikaliimalla.

Travis March Brown Nymph

Sidos: Janne Heikkinen

Koukku: #10-16 Knapek Scud
Kuula: Kupari, kultainen tai oranssi
Sidontalanka: FL. Oranssi 8/0
Pyrstö: Fasaani
Runko: Fasaani
Kierre: Kuparilanka (ohut)
Selkäkilpi: Ruskea tai musta Thin skin/lateksi
Thorax: SLF Kaufmann brown stone dupping
Kaulus: Rusty Brown Ice dup

Kauden avaus meritaimenen kalastuksen merkeissä

Kausi 2012 starttasi osaltani meritaimenen perhokalastamisella. Jo viime syksynä sovimme kaveriporukan kanssa viikon mittaisesta lomasta, jolloin purkaisimme talven aikana syntyneitä kalastuspaineita ja tavoittelisimme meritaimenia perinteisten sumarireissujen sijaan. Kotimainen sumariajan kalastaminen kun ei ole osoittautunut viimeisen puolenvuosikymmenen aikana muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kovinkaan kaksiseksi.

Enemmissä määrin on alkanut tuntua siltä, että koko sumariajan hehkuttaminen on lajimme yliarvostetuimpia kalastuskausia. Onnistuneen sumarireissun ajoittaminen on poikkeuksellisen haastavaa vuorotyöläiselle, sillä paikasta riippuen varsinaiset kuoriutumiset kestävät parhaimmillaan muutamasta tunnista muutamaan viikkoon.

Näin jälkeenpäin tarkasteltuna rajallisten resurssien ja ajankäytön kannalta valitsemamme vaihtoehto, eli kevätkalastuksen keskittäminen merelle tiiviin viikon mittaiseksi rupeamaksi perinteisen jokikalastuksen sijaan osoittautui mieluisammaksi ja ennen kaikkea tapahtumarikkaammaksi kokemukseksi.

Viikon aikana onnistuimme kuuden hengen porukalla tavoittamaan toistakymmentä meritaimenta, joista 3 oli mitan ylittävää (68cm - 53cm). Mielestäni tulosta voi pitää onnistuneena, sillä kokemus meritaimenen rannikkokalastuksesta on vielä hyvin puutteellinen. Ainakin allekirjoittaneella.

Pyrimme myös jatkuvasti kartoittamaan uusia paikkoja, joista meritaimenta pystyisi tavoittamaan. Osaltaan tämä aiheutti sen, että autossa istumista ja kävelemistä riitti päivässä miltein enemmän kuin itse perhon uittoa. Lienee selvää, että tämä näkyy myös tapahtumien määrässä.

Merkillepantavaa on, että kelit vaihtelivat huomattavasti viikon aikana takatalvesta upeaan aurinkoiseen kevätkalastukeen. Tuulta oli aina 12m/s lähes tyveneen. Veden lämpötilat vaihtelivat 4-6 asteeseen riippuen kulloinkin kalastettavasta rannasta. Optimaalisesta vedenlämpötilasta voinee olla montaa mieltä, mutta uskoisin, että muutamama lämpöaste enemmän olisi varmasti ollut omiaan herättämään rannikoiden ravintoa runsaammin.














Kuva: Janne Käyrä




Kuva: Janne Käyrä