Liitsien sidonnasta

Vuodet järvillä ja erilaisilla istutuslammilla ovat opettaneet, että järviliitsien sidontaa voi tehdä yhtä monella tapaa kuin on tekijöitä. Mieltymykset vaikuttaisivat vaihtelevan hyvinkin paksuista woolly buggerin kaltaisista perhoista aina hentoihin, vain 6-8 siikasen miniliitseihin. Kun kalakaveri kertoo saaneensa kalan ”perusliitsillä”, niin se voi tarkoittaa itse kullekin hyvinkin erilaisia asioita riippuen omista mieltymyksistä. 

Osan haasteesta puhetapaan luo se, että suomenkielisessä perhokirjallisuudessa tai muuten lajin keskuudessa ei tehdä aivan samalla tavalla eroa pienten vesien ja suurten vesien kohdekalastukseen kuin englanninkielessä. Ainakin itselleni lampi- ja järviperhot (vrt. small water vs. stillwater/lake fishing) ovat usein hyvinkin erilaisia, vaikka käytettävät perhomallit ovat samankaltaisia. Erot selittyvät pääasiassa kuulan koolla, perhon profiililla ja materiaalien runsaudella tai niukkuudella. 

Myös liitsien sidontatekniikat vaihtelevat yllättävän paljon, vaikka kyseessä kuvittelisi olevan varsin yksinkertainen ja vain muutamista osista tehty sidos. Tässä esittelen muutamia konsteja, jotka toivottavasti helpottavat muitakin. 

1. Pienen koukun ja kuulan asentamisessa voi käyttää halutessaan magneettikärkisiä apuvälineitä. Olen säilönyt kuulat lääkeannostimeen, josta sormin niiden nostaminen on merkittävästi vaikeampaa lokerojen ahtauden vuoksi. Nämä ovat erityisen käteviä esimerkiksi nymfien sidonnassa, kun kuulakoot ovat alle 2,5mm ja koukkukoko menee alle #16. 

2. Valmistajasta riippuen marabout saattavat olla käyttövalmiita tai käsittelyä kaipaavia. Tässä tapauksessa pussiin on eksynyt kappale, joka on siikasten pituudeltaan erinomaista liitsimateriaalia, mutta syystä tai toisesta "klimppiintynyt". Tällöin suosittelen, että siikaset harjataan auki. Apuvälineeksi käy esimerkiksi hammasharja, josta harja osa on leikattu lyhyeksi. 

3. Keskimääräisessä kirjolohen lampikalastusliitsissä käytän usein varsin pitkää pyrstöä, mutta maltillisen kokoista kuulaa. Tällä pyrin saavuttamaan perhoon houkuttelevan jigaavan uinnin, mutta estämään liian nopean uppoamisnopeuden. Pyrstössä voi käyttää 2-4kpl flashabou-kuituja, mutta tässä tapauksessa jätän ne pois, koska itse runkomateriaali on kiiltävää. 

4. Itse runkomateriaalin, eli tässä tapauksessa pinkin fritz-nauhan, pyrin kiinnittämään kiinni ytimestään, joka on nypitty esiin. Muutoinkin pyrin välttämään, että runkomateriaali painuisi toisensa kanssa päällekkäin, jotta lopputuloksesta tulee elävä ja mielellään orastavasti läpikuultava. Materiaalin määrän voimakas lisääminen tai muuten tarpeeton paksuntaminen heikentää uppoamisominaisuuksia ja tappaa perhosta kaivatun eloisuuden.

5. Joissain liitsimalleissa käytetyn sidontalangan väri saattaa vaikuttaa perhon alusväriin, jos siitä tehdään niukka tai läpikuultava. Henkilökohtaisesti pyrin suosimaan valkoista, jos pitää tehdä kompromissi. Mustissa liitseissä luonnollisesti taas mustaa sidontalankaa.

6. Perhon päätössolmun tekemiseen auttaa, kun käyttää muoviletkusta leikattua putkiloa apuvälineenä. Putkilo pakottaa siikaset taaksepäin lopetussolmun tekemisen ajaksi. Muussa tapauksessa fritzin kuidut jäävät helpommin sojottamaan eri suuntiin ja tunkeutumaan sidontalangan alle. Saalismääriin se tuskin vaikuttaa, mutta sitojalle tuottaa mielihyvää, kun perho on huolellisesti viimeistelty.

7. Perhot ovat valmiita odottelemaan syyskarsintojen alkamista. Yleensä käytän kolmen perhon litkassa tätä kyseistä mallia ylimmäisenä ärsykeperhona.

Arvostelu: JMC Competition 10’ #7

AFTM-luokka: #7

Pituus: 10’

Kuvaus: JMC Competition 10’ #7

Arvostelu:

JMC Competition 10’ #7 vavan valmistuksessa tavoitteet asetettiin korkealle, sillä sen haluttiin vastaavan niihin odotuksiin, joita vaativa perhokalastaja edellyttää yhtä aikaa niin pitkäheittoiselta kuin kevyeltä vavalta. Omien kokemusteni perusteella tavoitteessa on onnistuttu loistavasti. Samaan lopputulokseen on tullut merkittävä osa ranskalaisista kilpaperhokalastajista, jotka suosivat myös JMC:n vapoja.

Vapa toimii erinomaisesti niin lyhyillä heitoilla tarkkuutta vaativassa pintaperhokalastuksessa kuin raskailla streamereilla voimakkaassa tuulessa. Parhaimmillaan vapa on kuitenkin tilanteissa, joissa halutaan kalastaa pitkillä heitoilla ja useammalla perholla.

Vapa toimii vaivattomasti niin saman luokkaisella kuin kokoa isommalla heittosiimalla. Alaheitossa suosin vavan kanssa pitkällä ja loivasti kartioituvalla päällä varustettua heittosiimaa, kun taas yliolanheitoilla esimerkiksi joella streamereiden kanssa voimakkaammin ja lyhyemmin kartioituvaa heittosiimaa.

Olen vuosien varrella kalastanut kokoluokassa 10’ #7 niin Visionin, Airflon, MSX:n jne. vavoilla, jotka kaikki ovat hintansa puolesta pärjänneet kilpailussa ykkösvavastani järvi-, lampi- ja jokikalastukseen. JMC:n myötä sain kuitenkin huomata näissä paljon yksittäisiä puutteita, joita hieman kalliimmasta - mutta huomattavasti viimeistellymmästä - vavasta ei löydä etsimälläkään.

Voin suositella vapaa erityisesti vaativalle, monipuolisuutta arvostavalle ja jo hieman kokeneemmalle perhokalastajalle, joka haluaa vavaltaan tavallista market-laatua parempaa toimintaa, mutta ei halua hankkia vapaa markkinoiden kalleimmasta hintaluokasta.

Vavan pituus on 305cm. Väritykseltään vapa on heijastamaton mattapintainen oliivi. Hintaan sisältyy laadukas vihreä vapaputki, jossa kantoremmi. Ovh. 399,00€

Plussat:

- Kevyt vapa, josta ei voimaa puutu
- Pehmeä kärkiosa mahdollistaa tarkat heitot lyhyellä ja keskipitkällä matkalla
- Vavassa on riittävästi voimaa myös isokokoisten perhojen tai useiden perhojen heittämiseen tuulisissa olosuhteissa
- Monipuolinen vapa, joka toimii erilaisissa kalastustilanteissa
- Heittäminen miellyttävää niin luokkaisella kuin kokoa suuremmalla siimalla
- Toimii erinomaisesti myös pienten kalojen kanssa, ei karkuuta
- Laadukas ja tukeva kelankiinnike
- Miellyttävä kädensija ja pieni jatkokahva (fighting butt)
- 4-osainen vapa mahtuu pieneen tilaan
- Kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty vapa, joka erottautuu edukseen hintaluokassaan

Miinukset

- Saatavuus kotimaassa
- 10,6’ vavalla siiman ohjailtavuus ja pitkät perukkeet toimisivat paremmin
- Ei kohdistuspisteitä

Kokonaispisteet: 10/10.

Lisätietoja: www.mouchesdecharette.com/

Kisailua Liekkilammella

Tuomas Lappalainen kalastaa Liekkilammen kutsukilpailussa.

Liekkilampi Open 2016 kilpailtiin joukkueittain huhtikuun 30. päivä Jyväskylässä.

Kärkikolmikko:

1. Mikko Räsänen ja Tuomas Lappalainen
2. Janne Heikkinen ja Eppu Kuusela
3. Pietari Sipponen ja Miska Haapsalo

Seuran lammella kausi auki

Eilen availtiin kausi oikomalla siimoja seuran lammella Jussin kanssa. Uusi Lee Wulffin TT #5 vaikutti maineensa veroiselta pintasiimalta, jota sai "heittää" eikä ampua. Edellinen Vissun kellusiima hakkasi mielestäni liikaa vettä laskeutuessaan, eikä sen vuoksi soveltunut pintaperhokalastukseen. 

Kaksisiipisiä ei vielä näkynyt, mutta muutama kirjolohen ja siian pintakäynti havaittiin. Ehdin parin tunnin aikana kokeilla niin nymfit, buzzerit kuin liitsitkin, mutta tällä kertaa jäätiin kokonaan ilman tapahtumia. Jussilla oli pari hentoa vetoa. 

Kausi jatkunee seuraavaksi hauen kalastuksen merkeissä. 

Julkujärven SM-karsinta 27.9.2014

Välinehankintoja

Yleensä tapaan hankkia uudet varusteet (etenkin kahluutarvikkeiden kaltaiset pitkäkestoiset tuotteet) hyvin pitkälti kuumimman kesäsesongin ulkopuolella. Internetkauppojen tarjousten vertailu kun on tehty nykyaikana niin vaivattomaksi. Nyt kuitenkin kiivaan kisailukauden jäljiltä Visionin Hopperit sanoivat itsensä irti, eikä ollut muuta mahdollisuutta, kuin uusia samanlaiset tilalle. Lisäksi päivittelin heittosiimavarastoja lähinnä järvi- ja lampikalastusta silmällä pitäen. Toivon mukaan näitä pääsee testailemaan kesän aikana.

Juhannusviikolla lampikalalla

Uusia järvityökaluja

Hetken ehdin jo innostua, että pääsisin aloittamaan kisakauden viime lauantaina Keuruun Valkeisjärvellä. Olin kisaan varasijalla 9. ja kisaa edeltävinä iltoina "puuttui" vielä kaksi osallistujaa, kun minua edeltävillä varasijoilla olleita ei alkuun tavoitettu tai matkoja ei oltu vielä järjestelty. Olinkin lähtökuopissa vielä perjantai-iltana, mutta kisa saatiin kuin saatiinkin juuri ennen minua täyteen, joten olin ensimmäinen rannalle jäänyt ja tällä erää kauden aloitus siirtyi helatorstaina kilpailtavaan Ylöjärven Julkujärven kisaan. Harmi sinänsä, sillä Keuruun kisa osoittautui viime vuonna mukavaksi kisaksi, jossa on kirkas vesi, järvi sopivan suuri ja puitteet lounasta myöten kunnossa. Lisäksi tänä vuonna samassa paikassa kisaillaan myös SM-finaalien järviosuus. Tosin tämä nyt ei ole minun kohdallani ollut vielä millään muotoa ajankohtainen peruste hakea yhtään mihinkään karsintaan...

Kausi avataan siis Julkujärvellä, johon osallistuin viime syksynä ensimmäistä kertaa. Sijoitus 14/28 jättää parantamisen varaa kevään kisaan ja tällä kertaa mukaan lähtee ehyt haavi, josta lohet eivät pääse tippumaan läpi... Haavin lisäksi tuli satsattua tulevan kauden järvityökaluihin niin perhojen kuin vapojen muodossa.

Lampiperhoja

Pian päästään taas avaamaan lampiperhokalastuskausi, kun jokikalastus vaikeutuu tulvien myötä ja osilla paikoilla odotellaan vielä kalastuskauden aloitusta. Lampikalastus keväisin on verrattain mukavaa puuhaa, kun vedet ovat vielä viileinä ja kalat siten usein virkeempiä. Oma lampikalastukseni keskittyy pitkälti kirjolohen ja siian kalastukseen, joiden tavoittelussa olen viehättynyt erityisesti pienten nymfien käyttöön hitailla uittotekniikoilla.

Järviperhojen sidontaa

Mustalammen karsinta 25.5.2013

Kuva: Sami Holappa

Toukokuun lampikalastusta Ylikiimingissä

Parin viikon sisään on tullut käytyä neljä reissua Ylikiimingin istarilammilla treenailemassa tulevan viikon SM-karsintaa varten.

Varusteiden huoltoa ja uusimista

Kisoissa pääsin testailemaan viime vuonna Motonetistä ostamat tuuliankkurin oranssit pidikkeet, joilla oli hintaa vajaan kympin kappale. Nykyisin Wychwoodin tuuliankkureissa vaikuttaisi olevan poikkeuksetta jo tehdasvalmisteisena vastaavat apuvälineet mukana, joskin niiden kestävyydestä en ole ollut aivan vakuuttunut.



Lisäksi tuli rakenneltua toinen ja aikaisempaa pidempi sekä kapeampi venepenkki. Paremmalla ajalla täytynee kuitenkin askarrella taiteltava versio, jotta ei tarvitsisi autoon pakatessa nähdä niin suurta vaivaa asettelun suhteen.



Nykyisin on myös tapana ennen järvikalastusta pitää yön yli vedellä täytetyssä ämpärissä upposiimoja, jotta oikeavat ja uppoavat kuivaa siimaa luonnollisemmin. Asiaa ymmärtämätöntä tuollainen näky saunassa voisi huvittaa.

Kuvia kevään perhonsidonnasta

Muutamien viimeisien viikkojen aikana olen päässyt toteuttamaan talven aikana kypsyneitä perhoideoita. Mitään uutta perhorintamalla ei juurikaan ole, vaan edellisinä kesinä luottopeleiksi osoittautuneita olen tehnyt nyt sarjatuotantona - eri kokoisiin koukkuihin, eri kokoisilla kuulilla ja eri värivariaatioilla. Kuvat olen alunperin julkaissut Instagramissa (@janneheikkinen) ja Twitterissä (@heikkinenjanne).

Vapateline rantakisoihin

Internetissä surfatessa törmää kaikenlaisiin uusiin virityksiin. Ranskalaisilla ja belgialaisilla kilpaperhokalastajilla näyttää ainakin kuvista päätellen olevan käytössä usein rantakalastuskisoissa kannettavat vapatelineet, jotka helpottavat vapojen pitämistä ojennuksessa ja erillään toisistaan.

Vastaavaan kehitelmään törmäsin myös Perhonjoen kilpailussa, jossa Ville Vainio käytti kuvissa olevaa telinettä. Myönnettäköön, että heti kisoista kotiuduttani pyysin ystävääni valmistamaan samanlaisen myös itselleni. Toivottavasti ehtii vielä tälle kaudelle käyttöön asti. Useamman vavan kantaminen voi nimittäin toisinaan olla melko tuskaisaa.